ju

ju

torstai 20. syyskuuta 2018

Kaikenlaista taas

Kaikenlaista taas



Oli pimeä ja tuulinen ilta, kuun valo taivaalla loistaa pilvien välistä.. Joopa joo. Sellainen ilta on juurikin tänään. Tein iltatallin ja lapset menivät kammareihinsa nukkumaan. Itse ajattelin mennä lämpimään suihkuun ja painua unten maille myös. Timo on maailmalla ja olen siis itsekseni saanut olla tämän päivän, kunnes lapset tulivat koulusta.
Tällaisina päivinä, kun pyörittää tätä eläinlaumaa ja tekee kaiken huomisaamulle niin pitkälle valmiiksi kuin suinkin mahdollista. Ettei  ennen töihin lähtöä tarvitse kupeksia heinien hakua, veden kantoa ja lapsille aamupalaa ihan alkutekijöistä asti. Olin myös kahvinkeittimenkin ladannut vesineen päivineen valmiiksi ja isoon kolpakkoon virottanut vettä itselleni aamuksi.
Nyt vain ihanan lämpöiseen suihkuun, laitoin shampoot ja vaahdotin ja aloin huuhteleman, mutta kappas veden tulopa hyytyi kuin lehmän häntä. Pelkäsin pahinta mutta halusinpa varmistaa pari pikkuisempaa juttua eka. Jeppistä, pyyhe ympärillä ja aivan saippuassa kellariin katsomaan mikä vesipumppua riivaa. No ei mikään. Sitten verannalle takaisin katsomaan oisiko kolmesta sulakkeesta joku onneton tullut tiensä päähän. Noup. Ja pahin painajainen edessä lähteä nostamaan kaivonkantta taskulamppu hampaissa ja katsomaan kaivoon. Tadaa.. Vesi vajunnut alle pumpun. Pumppu kyllä oli käynnissä.. Saattoipa siinä muutama voimaannuttava sananen päästä kauniiseen syysyöhön.
Mietin seuraavaa liikettä, että a) herätänkö Viljamin ja sanon meneväni Toritielle (Eemelille) suihkuun ja ajan sinne shampoot päässä, b) Otan veden lähteestä useamman ämpärillisen ja ravaan sitä väliä muutamankin kerran ja lämmitän veden isossa kattilassa hellalla c) lämmitän rantasaunan tähän aikaan lasten nukkuessa vai d) jotain muuta.
Päätin haluta nopeasti eroon tästä saippuan liukastamasta olotilastani ja ratkaisin asian tyylikäästi hakemalla hevosten vesiämpärin ja räystään alla olevasta isosta vesitynnyristä päätin ottaa veden tähän ihanaan spa hetkeeni. Ja jotenkin niin ärsyyntyneenä tästä tilanteesta kylmän viileästi kaadoin sieltä useamman ämpärillisen päälleni huuhdellen itseni.. Kyllä, aika kylmää vettä..Siinä tallin pihassa seisoin roksit jalassa, muutama lehti päässä aaavistuksen leuan kalkkaavana kun hevoset katsoivat minua vaikuttuneina ja ihan hiljaa. Ainutkertaista, myönnän myös minulle peseytyä keskellä tallin pihaa. Ne varmaan aatteli, että nyt kannattaa olla kuin ei huomattaiskaan emännän kotkotuksia.. Mutta eikös sadevesi tee hyvää iholle ja koivunlehdet saa nesteet kiertämään (no nää oli kyllä parhaat päivänsä nähneitä..) että otetaan ilon kautta. Ja onneksi meillä on liiterin nurkalla huussi.Tärkein asia, että kahvin ja vedenkeittimet oli ladattuina, eläimillä vedet valmiina ja hampaiden pesuun vettä löytyi aamuksikin. Pukiessa villasukkia jalkaani vähän veti jo suuta  hymyyn, tämäkin pentele vielä.
Koko kuuman kesän toitotettu veden käytöstä ja varottava veden loppumista. Sitä toitotti uutiset ja me kotona. Alkuviikosta passitin Timon katsomaan viimeksi kaivoon, onko vesi laskenut. Silloin vettä oli, mutta tänään ei. Enkä jaksa sillä päätäni vaivata, huomenna sitten vasta. Pääasia ettei kukaan janoon kuole ja juomavettä saa kylältä. Kyllä nämä jotenkin ratkeaa, yleensä.
Tällaisina hetkinä kaipaan kunnallistekniikkaa talon nurkalla, mutta tästä(kin) selvitään.. Eikä taideta olla kylän ainoa talo jossa kaivot tyhjyyttään kököttävät pihoilla.

Rakkaat pumpulipallerot  yhdessä kotona. Kovasti ovat saman
kokoisia jo, äidit ja lapset.
Kakkiainen, Mammanpoika ja Milla tulivat kesätöistä kotiin eilen <3 Kesä vanhainkodin takana tuli päätökseen ja haimme lampaat muiden luo. Koko kesän ne olivat vanhusten ja ohikulkijoidem ilona ja ruohonleikkureina maisemoimassa Päijänteen rantaa. Voi sitä määintää kun ne vaihtoivat kuulumiset. Emot hieman aluksi puski ja laittoivat keskenään välit selviksi. Sitten jo kylki kyljessä kulkivat ihan poski poskessa kiinni. Ja koko lauma aivan yhdessä kasassa kulkivat koto laitumella.

Viime viikonloppuna kävin juoksemassa Jyväskylässä Finlandia maraton tapahtumassa Puolimaratonin, vaikka juoksulenkit ei totisesti ole kulkeneet toivotulla tavalla. Liekö flunssa, 2 kk sitten juostu kokonainen vai mikä siellä jaloissa vielä painoi, mutta "vakionepeuden säätimellä" taas 2.30 juoksin maaliin, Se on vauhti joka on jotenkin jäänyt askelmuistiin ja vauhtina monina pitkinä lenkkeinä rauhallisesti juostuna vuosien ajan. Nyt juostu tämän kauden juoksut mitä ajattelin tavoitteina  molemmat matkat. Jos kelejä on ja jalat yhtään paremmat niin saattaisin jossain vielä käydä, mutta mikään pakkopakko ei ole. Tämä Jyväskylän maraton oli aika viime tipassa ilmoittauduttu, pari tuntia ennen kuin ilmoittautuminen päättyi keskiviikkona. Pitkään mietin miten teen ja onko siinä järkeä mutta päätin näin. Tänään kävin ekan lenkin maratonin jälkeen, ihan kivalta tuntui vaikkakin kävellen.

Syysterkuin, Martsa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

NIhtilän Napero Ja Antero

  No niinpä Pikku- Musta aikanaan sai karitsat, tarkalleen ottaen 22.3. potrat pojat eli pässit. Pässit kävivät maidolla heti kättelyssä hie...