ju

ju

tiistai 25. syyskuuta 2018

Ulkoilupäivä pakkasaamuna

Ulkoilupäivä pakkasaamuna

Vapaa päivä, se tarkoittaa aikaisin aamusta touhua iltaan asti. Aamukahveen ja eläinten ruokinnan jälkeen lähdin tekemään uutta laidun lohkoa lampaille. Se on aika valkuasipitoinen pelto, joka sopii lampaille. Saavat nauttia syksyn viimeisestä laitumesta koko rahalla. Tällä pellolla ei viime tai tänä kesänä ole kukaan laiduntanut, se on myös hyvä loisten kannalta ( luonnollinen kierto pelloilla niin loiset toivottavasti loppuvat elämästä). Yleensä madotan lampaat syksyisin kun siirtyvät sisälle.
Kyllä ne lampaiden päät painuivatkin nautinnollisena heinän sekaan. Toki laitumille täytyy vähän odottaa aamusta ennen kuin laskee lampaat sinne, koska parina aamuna on ollut auton ikkunat aavistuksen jäässä. Aamupäivästä vasta vien ne laitumille, että kuura on sulanut pois. Eläimet voivat sairastua jäisestä heinästä.
Pienen kahvitauon ja uunien lämmittämisen jälkeen lähdin tekemään myös hevosille uutta lohkoa. Kohta tämäkin loppuu ja hepat asustaa vain pihatarhoissa.

Laitumella nautiskelemassa loppukesän auringon säteistä. Valoa ja varjoja.
Talliremontti etenee madon lailla, tavaran siirtäminen, elementtien purkaminen ja muu arki hidastaa. Sitä tehdään kuitenkin kaikkien muiden arkiaskareiden ja puuhien lisäksi. Minä en voi tilaa siivota, koska en tiedä mitkä ovat "aarteita". Etten vain hukkaa mitään, joten siitä vetovastuu on Timolla. Ärsyttävää, kun asia ei etene, kaikki kamppeet lojuu missä sattuu ja lautaa, rimaa, verkkoja siellä täällä. No jollei keritä saamaan lampolaa valmiiksi pian, niin saavat asua hetken heppojen karsinoissa, kun hevoset ovat vielä yötä ulkona. Hevoset pääsevät öisin  kuitenkin katon alle tarvittaessa. Viime vuonna hevoset alkoivat yöpymään sisällä vasta joulukuun alussa muistaakseni. Tämä pihatossa olo on hevosille hyväksi, saavat liikkua ja jaloitella oman mielensä mukaan ja kuitenkin voivat torkkua sisätiloissa jos vaikka sataa tai vihmoo.

Nää on namia ja helppoja tehdä!
Yhtenä iltana, kun lapset herkuttelivat sipseillä minun alkoi tekemään myös mieli jotain rapsakoita sipsejä. Mutta en vain halunnut normi sipsejä. Nikkaroin leivinpellille omia "sipsejä".. Juustohöyllä vetelin siivuja juustosta ja paloittelin juustot pienemmiksi ja laitoin pellille 250 asteiseen uuniin muutamaksi minuutiksi ja annoin jäähtyä. Voi kuinka ihania juustosipsejä ilman mitään lisäaineita. Niitä ei toki tarvinnut montaa syödä, maku taivaallinen ja sopiva kruntsahdus hampaissa niinkuin sipseissä. Kannattaa kokeilla.

Tänään olisi tyttöjen ratsastuspäivä ratsastuskoululla. Pauliina käy Jämsästä ratsastamassa Kuhmoisissa, kun on vanha tuttu talli tutuilla opettajilla. Ja kiva kun tytöt voivat ratsastaa samalla tunnilla. Sitten päivä alkaakin olemaan pulkassa. Ja huomenna töihin takaisin.

-Martsa

ps. Kaivossa on taas vettä. Seuraavana aamuna jo oli pumppu osin peitossa. JEE! Mutta hitaalla täytöllä ja nyt vähän suplittava mitä minäkin päivinä pestään ja pyykätään. Onneksi rantasaunassa päästään peseytymään itse.

torstai 20. syyskuuta 2018

Kaikenlaista taas

Kaikenlaista taas



Oli pimeä ja tuulinen ilta, kuun valo taivaalla loistaa pilvien välistä.. Joopa joo. Sellainen ilta on juurikin tänään. Tein iltatallin ja lapset menivät kammareihinsa nukkumaan. Itse ajattelin mennä lämpimään suihkuun ja painua unten maille myös. Timo on maailmalla ja olen siis itsekseni saanut olla tämän päivän, kunnes lapset tulivat koulusta.
Tällaisina päivinä, kun pyörittää tätä eläinlaumaa ja tekee kaiken huomisaamulle niin pitkälle valmiiksi kuin suinkin mahdollista. Ettei  ennen töihin lähtöä tarvitse kupeksia heinien hakua, veden kantoa ja lapsille aamupalaa ihan alkutekijöistä asti. Olin myös kahvinkeittimenkin ladannut vesineen päivineen valmiiksi ja isoon kolpakkoon virottanut vettä itselleni aamuksi.
Nyt vain ihanan lämpöiseen suihkuun, laitoin shampoot ja vaahdotin ja aloin huuhteleman, mutta kappas veden tulopa hyytyi kuin lehmän häntä. Pelkäsin pahinta mutta halusinpa varmistaa pari pikkuisempaa juttua eka. Jeppistä, pyyhe ympärillä ja aivan saippuassa kellariin katsomaan mikä vesipumppua riivaa. No ei mikään. Sitten verannalle takaisin katsomaan oisiko kolmesta sulakkeesta joku onneton tullut tiensä päähän. Noup. Ja pahin painajainen edessä lähteä nostamaan kaivonkantta taskulamppu hampaissa ja katsomaan kaivoon. Tadaa.. Vesi vajunnut alle pumpun. Pumppu kyllä oli käynnissä.. Saattoipa siinä muutama voimaannuttava sananen päästä kauniiseen syysyöhön.
Mietin seuraavaa liikettä, että a) herätänkö Viljamin ja sanon meneväni Toritielle (Eemelille) suihkuun ja ajan sinne shampoot päässä, b) Otan veden lähteestä useamman ämpärillisen ja ravaan sitä väliä muutamankin kerran ja lämmitän veden isossa kattilassa hellalla c) lämmitän rantasaunan tähän aikaan lasten nukkuessa vai d) jotain muuta.
Päätin haluta nopeasti eroon tästä saippuan liukastamasta olotilastani ja ratkaisin asian tyylikäästi hakemalla hevosten vesiämpärin ja räystään alla olevasta isosta vesitynnyristä päätin ottaa veden tähän ihanaan spa hetkeeni. Ja jotenkin niin ärsyyntyneenä tästä tilanteesta kylmän viileästi kaadoin sieltä useamman ämpärillisen päälleni huuhdellen itseni.. Kyllä, aika kylmää vettä..Siinä tallin pihassa seisoin roksit jalassa, muutama lehti päässä aaavistuksen leuan kalkkaavana kun hevoset katsoivat minua vaikuttuneina ja ihan hiljaa. Ainutkertaista, myönnän myös minulle peseytyä keskellä tallin pihaa. Ne varmaan aatteli, että nyt kannattaa olla kuin ei huomattaiskaan emännän kotkotuksia.. Mutta eikös sadevesi tee hyvää iholle ja koivunlehdet saa nesteet kiertämään (no nää oli kyllä parhaat päivänsä nähneitä..) että otetaan ilon kautta. Ja onneksi meillä on liiterin nurkalla huussi.Tärkein asia, että kahvin ja vedenkeittimet oli ladattuina, eläimillä vedet valmiina ja hampaiden pesuun vettä löytyi aamuksikin. Pukiessa villasukkia jalkaani vähän veti jo suuta  hymyyn, tämäkin pentele vielä.
Koko kuuman kesän toitotettu veden käytöstä ja varottava veden loppumista. Sitä toitotti uutiset ja me kotona. Alkuviikosta passitin Timon katsomaan viimeksi kaivoon, onko vesi laskenut. Silloin vettä oli, mutta tänään ei. Enkä jaksa sillä päätäni vaivata, huomenna sitten vasta. Pääasia ettei kukaan janoon kuole ja juomavettä saa kylältä. Kyllä nämä jotenkin ratkeaa, yleensä.
Tällaisina hetkinä kaipaan kunnallistekniikkaa talon nurkalla, mutta tästä(kin) selvitään.. Eikä taideta olla kylän ainoa talo jossa kaivot tyhjyyttään kököttävät pihoilla.

Rakkaat pumpulipallerot  yhdessä kotona. Kovasti ovat saman
kokoisia jo, äidit ja lapset.
Kakkiainen, Mammanpoika ja Milla tulivat kesätöistä kotiin eilen <3 Kesä vanhainkodin takana tuli päätökseen ja haimme lampaat muiden luo. Koko kesän ne olivat vanhusten ja ohikulkijoidem ilona ja ruohonleikkureina maisemoimassa Päijänteen rantaa. Voi sitä määintää kun ne vaihtoivat kuulumiset. Emot hieman aluksi puski ja laittoivat keskenään välit selviksi. Sitten jo kylki kyljessä kulkivat ihan poski poskessa kiinni. Ja koko lauma aivan yhdessä kasassa kulkivat koto laitumella.

Viime viikonloppuna kävin juoksemassa Jyväskylässä Finlandia maraton tapahtumassa Puolimaratonin, vaikka juoksulenkit ei totisesti ole kulkeneet toivotulla tavalla. Liekö flunssa, 2 kk sitten juostu kokonainen vai mikä siellä jaloissa vielä painoi, mutta "vakionepeuden säätimellä" taas 2.30 juoksin maaliin, Se on vauhti joka on jotenkin jäänyt askelmuistiin ja vauhtina monina pitkinä lenkkeinä rauhallisesti juostuna vuosien ajan. Nyt juostu tämän kauden juoksut mitä ajattelin tavoitteina  molemmat matkat. Jos kelejä on ja jalat yhtään paremmat niin saattaisin jossain vielä käydä, mutta mikään pakkopakko ei ole. Tämä Jyväskylän maraton oli aika viime tipassa ilmoittauduttu, pari tuntia ennen kuin ilmoittautuminen päättyi keskiviikkona. Pitkään mietin miten teen ja onko siinä järkeä mutta päätin näin. Tänään kävin ekan lenkin maratonin jälkeen, ihan kivalta tuntui vaikkakin kävellen.

Syysterkuin, Martsa

NIhtilän Napero Ja Antero

  No niinpä Pikku- Musta aikanaan sai karitsat, tarkalleen ottaen 22.3. potrat pojat eli pässit. Pässit kävivät maidolla heti kättelyssä hie...