ju

ju

maanantai 21. toukokuuta 2018

Kesätöitä ja ankanpoikia

Kesätöitä ja ankanpoikia


Tämä kesähän alkoikin sitten rytinällä, aluksi tuntui ettei se kevätkään tule ja maa ikijäässä paksun lumivaipan alla. Lämmintä riittää, aurinko paistaa ja jätskiä kuluu. Kukat kukkii kilpaa, minne vain katsookin niin on nuppua, kukkaa ja versoa. Uimassa olen käynyt useasti jo, on niin lämmintä ettei siihen saunaakaan tarvita. Purin rannasta vanhoja laitumia pois ja niin vaan oli välillä pulahdettava uimaan. Aitatolpat onkin olleet nyt 5 vuotta maassa paikallaan ja lahoa aika reilusti havaittavissa. Tolppina tokikin ollut vanhat katkaistut heinäseipäät. Pojat ruuvasi eristimet irti (jäätelöpalkalla) ja tolpat menee uunin pesään, Eristimet siirtyy seuraaviin tolppiin, sillä ruuveina ollut ruostumattomia terassiruuveja ja muovieristimet eivät ole tykänneet huonoa auringosta. Tänä vuonna taas ostettiin reilu kuorma kyllästettyjä aitatolppia pysyviin tarhoihin. Tämä on sellaista euron venytystä, jos olisikin varaa rytkästä koko lava tolppia pihaan ja aitaustarvikkeet lankoineen päivineen niin olisihan se aika huippua. Mutta kyllä se näinkin onnistuu, hitaammin vaan ja kasvattaa kärsivällisyyttä. Ja ehkä moni homma on suunnitellumpaa kun joutuu  saa rauhassa suunitella.

Meidän  karitsapojat lähti kesätöihin isäpässin kanssa. Hommahan lähti siitä, kun ystäväni Elinan kanssa lullasimme pässipoikia ja sanoin ettei näitä oikein voida pitää. Jotenkin sitten kävi niin että ystäväni saikin loistokkaan kuningas ajatuksen; pro pelastetaan  pässipojat. Ja siitähän se ajatus sitten lähti. Paljon selvittelyä, hieman "paperisotaa", konkreettista työtä ja miettimistä. Olin heti varma että tämä onnistuu ja saamme karitsoista ja Rentusta iloa muillekkin ihmisille. Lampaat matkustivat tänään upeisiin Päijänteen rantamaisemiin maisemointihommaa tekemään ja tuomaan iloa Kuhmoisissa muillekkin. Eläimiä on jo kauan käytetty hoitotyössä ja terapiassa mukana ja huomattu niiden positiivinen vaikutus ihmiseen. Näilläkin on tarkoitus tuoda muistoja, kiinnostusta, iloa ja ehkä jotain muutakin vanhusten päiviin. Laidun on ihan vanhainkodin takana, ikkunoista vanhukset voivat katsella tai istahtaa penkille männyn katveeseen seuraamaan poikia työssään. Lampaita saa käydä katsomassa tietysti muutkin kuin vanhainkodin asukkaat. Toivottavasti ihmiset vain muistaisivat etteivät syöttelisi liiaksi sillä niillä on oma ruokinta aika ja liika välipala popsiminen voi sairastuttaa lampaat vakavasti jopa kuolemaan johtaviin sairauksiin. Emät vähän illasta huutelivat poikien perään mutta onneksi tytöt jäi heidän seuraksi.

Meillä on käynyt vieras, eikä mitenkään odotettu tai tykätykkään kaveri. Kettu Repolainen on nauttinut maittavia ruokahetkiä ilmeisesti pentujensa kanssa, sillä viekkaan puuhkahännän matkaan lähti Aku ja Leenu ankat. Iines ankka jäi siis yksin ja rassu ensinnäkin peloissaan mutta tietysti kovin yksinäinenkin. Tänään haimme Iinekselle kaksi suloista pikku ankkaa kaveriksi Hauholta. Iines rauhoittui, vaikka samassa häkissä eivät ole mutta vierekkäin ja välissä matala kanaverkkoaita. Saavat kaikki rauhassa tutustua ja tottua uuteen kokoonpanoon. Ihana vihellyspiipitys kuuluu tallista ja Iines ei enää huutele rakkaansa perään. Se oli surullista kuultavaa, rievulle ei edes ruoka maittanut kunnolla. 
Ristiäisetkin pidettiin pienille, heistä tuli Sinikka ja Rampe. Ne nimet vaan niin sopii tälle pari valjakolle. 
Aika puuhakas päivä takana. Näin keväällä pitäisi keritä vaikka ja mitä tekemään mutta välillä pitää pysähtyä nauttimaan elämästä ja kättensä jäljistä. Työt ei tekemällä lopu..

Mukavaa alkavaa viikkoa, 

    -Martsa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

NIhtilän Napero Ja Antero

  No niinpä Pikku- Musta aikanaan sai karitsat, tarkalleen ottaen 22.3. potrat pojat eli pässit. Pässit kävivät maidolla heti kättelyssä hie...