ju

ju

keskiviikko 14. maaliskuuta 2018

Kevätsiivouksen siirtämistä..

Kevätsiivouksen siirtämistä..

Tuttipullojen keittely ja pullomaidon jakaminen jatkuu. Tokikin tuettuna, sillä pikuruiset käyvät emiensä utareilla ottamassa myös hömpsyjä. Määrät lisääntyvät isommiks viikoittain ja  meillä on neuvolapäivä aina sunnuntaisin. Silloin punnitaan ja arvioidaan kokonaiskusvu, jakaen myös päivittäiseen kasvuun. Nyt nämä pöperöbäät kasvaa ihan "käyrillä". Eli 200g päivä painonnousulla kasvavat, paitsi Ilta joka jäi 185g. Eli viikossa 1,4kg kasvua. Mutta nyt pitää huomioida syntymäpaino ja puntarin tarkkuus. 

Aika vilinää on lampolassa. Karitsoissa ilmenee hauskoja luonteenpiirteitä. Jokainen on todellakin oma yksilö. Kakkiainen karkaa aina ulos lampolasta jos suinkin mahdollisuus. Se haluaa katsoa avaraa maailmaa, eikä hirvitä yhtään vaikka mamma huutelee perään. Ilta on suloinen pikkiriikkinen rauhallinen nautiskelija, joka syötön jälkeen jää syliin pitkät jalat kippuralla huilaamaan. Maija ja Mammanpoika ovat hyvin saman luontoisia sisaruksia. Molemmat vaativasti hyökkäävät juomaan "kyynärpää" taktiikalla maitoa, kiipeilevät selkää vasten seisomaan ja usein seisovat mammojen selässä. He myös eniten syövät jo karitsoille tarkoitettua täysrehua ja heinää mutustelevat. Kakkis ja Iltakin syö, mutta tutustuvat ruokiin selkeästi hitaammin.
Tässä Maijan sorkan
 välissä oleva patti.

Ai juu, ja Maijalla tuli sorkan väliin lämmin punoittava pallero. Reikää tai haavaa ei löytynyt, mutta hoitona tein betadinehauteen hetkeksi ja sidos päälle. Seuraavana päivänä pallero pehmentynyt niinkuin kuuluukin, mutta ei vielä erittänyt. Hoitoa jatkoimme ja seuraavana päivänä sieltä tulikin paksua märkää ulos. Nyt puhdistettu päivitttäin ja kuiva taitos suojana (niin kauan kuin pysyy). Nuo sorkat ja niiden ympäröivä iho on niin pehmeää vielä näillä karitsoilla, että siihen riittää kova olki tai heinä tekemään reiän.
Tänään päästin Huiman ja Sussun juoksemaan umpihankeen pellolle. Mutta hui, Sussu lähes hukkui näkymättömiin kun Huimallakin melkein vatsaan asti lunta!

Lumi pöllysi ja hepat juoksenteli aikansa. Käy hyvästä lihasjumpasta kun lumi antaa hyvää vastusta pehmeällä pohjalla.

Tallihommat ja kotihommat tuppaa jostain syystä viemään tosi paljon aikaa. vaatteita on pitkin poikin. Ehkä sen vuoksi että tallivaatteet haisee todella kamalasti maidolle.. Ja niitä ei vain voi laittaa muiden vaatteiden kanssa samaan nippuun.
Ja tuttipulloja joka paikassa, jotenkin mahdoton sekasotku joka puolella. Pölyäkin. Aurinko halusi paljastaa kaiken.. Ihanaa kun pöydällä on kukkia, kevättä muistuttamassa. Pääsiäisruoho on tänään laitettava kasvamaan myös!
Voi, kun jaksaisi aloittaa kevätsiivoukset, mutta haen armahdusta, koska on paljon tärkeämpääkin tekemistä kuin pyyhkiä pölyä. muunmuassa rapsutella lampaita, hevostella tai käydä lenkillä.. Tai olla vaan.


Sitten olisi myös kirjallisia hommia. Oikein kotitehtäviä. Olemme olleet vuosia jo tukiperheenä ja nyt päätimme jatkaa myös erityistukiperheenä. Siihen kuuluu valmennus ja ennakkotehtävät. Erityislapsi on laaja käsite tässä avattavaksi, mutta selkokielellä  lapsi joka tarvitsee normaalia enemmän tukea arjessa ja arjen askareissa. Mielenkiintoista mutta ei vallan uutta meille, sillä onhan meillä kotona kasvanut ihana erityislapsi aikuiseksi ja elelee omassa kodissaan jo💖  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

NIhtilän Napero Ja Antero

  No niinpä Pikku- Musta aikanaan sai karitsat, tarkalleen ottaen 22.3. potrat pojat eli pässit. Pässit kävivät maidolla heti kättelyssä hie...