Peräkammari remppaa

Peräkammari remppaa 

Siitä on toki jo aikaa aika tavalla, muutama vuosi jo!

Peräkammarit ovat kooltaan reilu 9 ja 11 neliötä. Niissä on ollut aiemmin uunit, jotka ovat purettu -90 luvulla. Ne olivat kovin rapautuneet ja käyttökelvottomat. Tiilet irtoili ja laasti mureni..

Lattiat olivat vanhaa lankkua, seinissä moninkertainen tapettikerros niinkuin salinkin seinissä. Katot myös pinkopahvin suojissa, ja alta taasen löytyi maalattu katto.

Toiseen peräkammariin pääsi salin ovesta ja toiseen tampuurista. Näiden huoneiden väliseinässä oli ovi myös.

Historiasta sen verran, että näissä kahdessä huoneessa asui aikoinaan Aini (o.s Nihtilä) Myllärin veli Toivo Nihtilä vaimonsa Kertun kanssa. Heillä oli liuta tyttöjä myös. He nukkuivat kamarissa, jonka ikkuna aukeaa talleille päin, Toinen huone oli tupana, samaan aikaan Toivo nikkaroi siinä tilassa pirttikalustoja puhdetöinään. Sen kammarin ikkuna on etupihalle päin ja kammarin alapuolella on iso maakellari. Siinä perhe on asustanut meidän mittakaavassa tiukasti, ennen ei niin ajateltu. Toki perhe vietti aikaansa Pirtin puolella ja kesäisin tytöt nukkuivat piha aitoissa, joista äidillänikin on muistoja siellä nukkumisesta tyttöjen kanssa.

Tästä sitten jatkamaan..

Ensin revimme pinkopahvit kauttaaltaan seinistä ja katoista pois. Hirret olivat pahvin alla taas valloittavan ihanat, niille riitti mäntysuopakuuraus. Katotkin olivat todella hyvässä kunnossa. Näiden kamarien väliseinä oli aiemmin purettu, ja koolasimme sen uudelleen ja teimme seinän ilman oviaukkoa. Näin saisimme vähän pikkuruisiin huoneisiin ehjää seinäpintaa. 

Lattialankut nostimme kamareista ylös, lisäsimme eristeitä (ekovillaa ja tervapaperia) ja tarkistimme myös ettei ole mitään ihmeellistä. Eihän siellä yllätyksiä ollutkaan, sillä vesien kanssa näissä huoneissa ei ollut lutrailtu ja hirret kunnossa hyvän ilmanvaihdon vuoksi.

Laitoimme lattiat paikoilleen tapituksiin. Vanhojen uunien kohdilla oli lattialankuissa tietysti koloset, mutta onneksi pirtin  ja verannan lattiaa purettaessa vuosikymmeniä sitten, lattialankkuja oli säilötty tallin vintille. Sieltä saimme korjauslattialankkua joka oli yhtä ajansyömää ja samankaltaista. 

Lattia maalattiin siniharmaaksi  ja etupihan kamarin lattia jäi ruskeaksi.

Pikku Ilona oli maalaamassa kanssani lattioita kammarissa.

Ainin kuolinilmoitus seinässä.

Väliseinään halusin jotain nostalgiaa, kaunista ruusutapettia menneiltä ajoilta tai jotakin. Kunnes muistin kamalan vanhat Kuhmoisten sanomat-lehtiniput. Olin aiemmin siivonnut salia tyhjäksi, ja siellä oli säilytetty vuosikertoja paikallislehdistä ja nyt keksimme, että tapetoisimme seinät niillä. Väliseinissä on haltexlevypinta jonka maalasimme. Kuivuttuaan aloimme valikoimaan hauskoja lehtien sivuja seinätapetiksi. Se oli kivaa ja aikaa vievää, sillä jäin usein lukemaan juttuja lehdestä. Oli minun vanhasta koulusta kuva, kuuluisasta paikallisesta ravuriorista (K.K.Kössistä) lehtileike (joka on Tosi- Huiman emän isä!) ja minun kasteilmoitus ja Ainin kuolinilmoitus. Ne pääsivätkin seinälle sitten muistuttamaan talon historiaa! Maalattu seinä liisteröitiin ja sen päälle asettelimme lehtien sivuja. Ja voila`, seinä oli valmis! Halpaa ja nostalgista. Olemme erittäin tyytyväisiä tähän ratkaisuun.

Kasteilmoituksessa on koulukavereidenkin nimet.

Väliseinän tapetointia Kuhmoisten sanomilla.

Hioimme ja maalasimme listat ja laitoimme vanhat listat takaisin paikoilleen oven ja ikkunan reunoihin. Huoneista tuli kauniit!Tällä hetkellä huoneissa asuvat Ilona ja pikkupojat.

Hyvää viikonloppua!

                       -Martsa

Aluksi tallin puoleisesta kammarista tuli meidän makuuhuone, myöhemmin Ilonan valtakunta