Eläinten ulkoilupäivä

Eläinten ulkoilupäivä

Eilen kaikki otukset saivat viilettää pihalla, jos niin halusivat. Suomenhevos ruunamme Tosi-Huima löytyi tuttuun tapaansa puuliterin tuntumasta ja lammastarhasta ruokailemasta. Mutta niin on utelias pikku-ukko, että kun minun näkee on tehtävä taskutulli, sillä usein minulla on kuin onkin taskuissa leipää, porkkanaa tai kananmunia. Tessu on Huiman henkivartija. Lenkeillä Huimaa ei niinkään pelota lätäköt, metsän suhina tai pimenevä metsätie, kun Tessu Tuppurahäntä on mukana. Haukkumassa möröt piiloon.

Sussu ts. Susi III kuljeskelee omia polkujaa toisinaan, haaveilee ja uneksii männyn kupeessa. Tänään Sussulla olikin aika touhut kun olikin katseltavaa pihalla kovasti. Sussu sipsuttelee pihalla niinkuin vanhat leidit konsanaan.

Lampolaa tyhjentelin jalkoihin tallotuista heinistä ja kuumahan siinä jumpassa vaan taas tuli. Jätin täyden kottikärryn tallin pieleen ja ajatuksena, että heitän takkini talliin naulaan roikkumaan. Tulin takaisin tallista, niin kuorma olikin kaatunut. Siinä ne vierekkäin seisoivat hevonen ja poni. Selkeästi ihmettelivät,  miten ihmeessä tuuli noin sen vallan mukkelismakkelis olikaan kaatanut.. Noloina lähtivät siivomisavusta pois, kun toruin. Aina sama juttu, kovasti ollaan touhussa auttamassa ja järjestelemässä mutta aina sattuu ja tapahtuu. Tein uuden kuorman kyytiin ja homma jatkui..

Ankat yleensä löytyvät sieltä missä on vettä. Useimmitn talon räystään alta, hevosten vesiastista tai vesiletkusuihkun alta.. Ankat eivät ole valittaneet sateista kesää tai syksyä- päinvastoin, pihat täynnä toinen toistaan vastustamattomia vesilätäköitä.

Inka ja Milla uuhet

Lampaat kävivät korkeushyppykilpailun läpi, samoin satasen aidat ja vielä lopuksi puskemisen Nihtilän ennätyksen. Uusi pässimme, Renttu on niin lutunen, tulee luokse ja laskee päänsä syliin tai katselee pää kallellaan suloisesti. Joko alkaa rapsutustunti? 

Kanatkin olisivat saaneet tulla ulos, mutta suurin osa nautti kanalan lämmöstä. Sellaisia hienohelmoja. Muutama käyskenteli kukon kanssa ulkona ja pian jo kanatikkaita kiipesi sisälle.

Aune-kana, anarkisti kanani ei nyt pääsekkään nauttimaan ulkoilusta. Hänellä on neljä pientä huolehdittavana. Olisi luullut jo kesäkuun äitiysloman riittävän, mutta mitä vielä. Aune päätti vielä syksyksi pyöräyttää neloset. Minä jo surin, että kanahaukkanen vei Aunenkin mutta ähäkutti, hää olikin hautomassa kivenkolossa. Sellainen on meidän Aune. Itsellinen ja päättäväinen feministi kana anarkisella pikku maustelisällä varustettu. Ei niin helppo tapaus..

En minäkään aina..

    

Semmoinen oli eläinten ulkoilupäivä, ihana oli heidän kanssaan ulkoilla!