ju

ju

maanantai 9. huhtikuuta 2018

Pikku pässeistä oinaiksi


Pikku pässeistä oinaiksi


Pikkuiset karitsat täyttivät 6 viikkoa viikonloppuna. Se on usein pullokaritsoiden tutittelun loppu, mutta meillä jatketaan niin kauan kuin maitorehua on ja pienimmätkin "hyvän kokoisia". Ruokailukertoja toki on vähennetty nyt niin, että syövät vain aamuin illoin. Tuntuu jotenkin oudolta ettei enää ole päiväsyöttöä. Pikkuiset syövät jo kovasti lammas krossia (täysrehua) ja kauraa, heinää tietysti myös. Pientä märehtimistä on havaittu tapahtuvan reilu viikko sitten ekan kerran. 
Kakkiainen ottaa lepiä eläinlääkärin lattialla.
Tällaiset suomenlammaspässit voivat olla jo sukukypsiä jo      10 viikkoisina, joten tässä jo jonkin aikaa mietitty mikä meidän pikkupässien kohtalo oikein on. Se oli jo päätetty, ettei näitä nähdä meidän ruokapöydässä. Tytöt oli alusta asti ajatuksena jäädä meille.

Tuumasta toimeen sitten  ja soitin kunnan eläinlääkärille aikaa pikku poikien kuohitsemiseen. Pojat saivat tutustua myös automatkailuun. Niille laitettiin valjaat ja pojat kävelikin nätisti narussa eläinlääkärin ovesta sisään. 

Toimenpide on helppo ja simppeli niinkuin kissalla tai koiralla, kun kyseessä on näin pienet karitsat. Eläinlääkäri kertoikin, ettei näitä vieraita juuri näy vastaanotolla :D
Pojat saivat rauhoittavan lääkkeen punnituksen jälkeen ja kun alkoivat pötköttelemään niin päästiin hommiin.  Kiveksistä ajettiin karva pois ja puudutus. Homma oli ohi nopeasti, saivat vielä kipulääkkeet lihakseen. Kannoimme pikku pojat autoon ja kotimatka alkoi. Nostimme ne kotona karitsakammariin huilaamaan, kun alkoivatkin jo heräilemään. Mammanpoika omille tavoilleen uskollisena heti jaloille päästyään kömpi mamman tisuille. Kakkiainen oli selkeästi pisempään vaisuna ja maito ei maittanut pullosta. Myöhemmin sitten pikkuisen hörpytteli ja oli krossia syömässä. Hissukseen ovat onneksi ottaneet, etteivät haavat aukea ja tikit repeä. Ja iltapompottelu tänään jää väliin, sen verran vauhtia karitsoilla on iltaisin vapaana tallissa.

Mammanpoika seuraavana vuorossa pöydällä.
Nyt saavat meidän pikkupojat olla rauhassa uuhien kanssa tarvittaessa samassa tarhassa ja mahdollinen puskeminen saattaa jäädä tulematta. Toki nyt ruokinnassa huomioitava ravinto, jottei näille muodostu erittäin kivuliaita virtsakiviä. 

Ai niin, pääsiväthän meidän lampaat paikallislehteenkin pääsiäisen alusviikolla. Toimittaja oli saanut vihiä, että meidän lampolasta löytyy joukko söpöläisyyksiä. Kovasti osasivat poseerata kameran edessä ja maistelivat toimittajan paidanhelmat ja kameran hihnat. Moni onkin tullut kertomaan omista lammastuttavuuksistaan tai lapsuuden lampaista. Kiva että artikeli ilahdutti ja puhututti.

Kuhmoisten sanomat
Nyt iltatallin tekoon. Vettä satanut koko päivän ja ilma ei nyt oikein houkuttele. Toki tämä hävittää lumikasoja kovaa kyytiä. Huomisesta eteenpäin luvattu aurinkoa.

Auringosta saimme Timon kanssa nauttia jo hetken etukäteen Liettuassa, Vilnassa.
Siitä reissusta kerronkin ensikerralla,
siihen asti heipat!
    -Martsa




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

NIhtilän Napero Ja Antero

  No niinpä Pikku- Musta aikanaan sai karitsat, tarkalleen ottaen 22.3. potrat pojat eli pässit. Pässit kävivät maidolla heti kättelyssä hie...